Ravitsemus

Kaksi opetuskertaa käytimme ravitsemuksen käsittelyyn. Tässä tapauksessa tutustuimme aiheeseen laitoshoidossa olevan potilaan näkökulmasta, ravitsemuskurssi meillä on myös erikseen..

Aluksi opettaja eritteli kolme ravinnonantotapaa: peroraalinen, enteraalinen ja parenteraalinen ravitsemus.

peroraalinen: suun kautta; enteraalinen: ruoansulatuskanavaan, parenteraalinen: laskimoon annettava ravinto

Tehtäviä:

  • Selvitä, missä ruuansulatuskanavan osissa tapahtuu hiilihydraattien, valkuaisaineiden, rasvojen ja vitamiinien imeytyminen

-Hiilihydraattien muuttaminen elimistölle käyttökelpoiseen muotoon alkaa jo suussa, jossa sylkirauhasten erittämä sylki helpottaa ruuan nielemistä ja entsyymit pilkkovat hiilihydraatteja. Mahalaukkuun niellyn ravinnon proteiinit pilkkoutuvat pepsiini-entsyymin toimesta. Loput ruuansulatuksesta tapahtuu ohutsuolessa, josta ravintoaineet pääsevät imeytymään elimistöön. Suolen poimuttunut pinta on tehokas imeyttämään pilkkoutuneet ravinto-aineet. Noin kahdeksan tuntia syömisen jälkeen ruokasula kulkeutuu peräsuoleen, jossa enää ruokamassan vesi ja natriumkloridi imeytyvät elimistöön.

  • Mitä yleisiä tekijöitä on huomioitava avustettaessa laitoshoidossa olevia potilaita ruokailussa?

-Autetaan kaikessa mihin potilas ei itse pysty, pyritään tukemaan omatoimisuutta, huomioidaan allergiat, mieltymykset, annoskoko yms., pystyykö potilas syömään kiinteää ravintoa? Todetaan hampaiden kunto/ hampaat suuhun jos proteesi. Tilanne viihtyisäksi, kiirettömyys, sosiaalisuus, mahdollisuus käsienpesuun, VÄLTETÄÄN HOITOTOIMENPITEITÄ RUOKAILUN AIKANA!. Avustustoimia: vaatesuojaimen pukeminen, ruuan tarjoaminen, syöttäminen ja juottaminen, suun pyyhkiminen, mahdolliset silmälasit päähän, kuulokoje korvaan yms. jotta tilanne myös sosiaalinen!

  • Mitä tekijöitä huomioidaan avustettaessa vuodepotilasta?

Huomioidaan potilaan kunto – missä toimissa tarvitsee apua? Käsien puhdistaminen! Nostetaan potilas mahdollisuuksien mukaan istuvaan asentoon, suojataan vaatteet, myös pöydän asento suhteessa potilaaseen, hoitajan ergonominen asento!, näkövammaisen potilaan kanssa kellotaulun hyödyntäminen, tilanne rauhalliseksi!

  • Esitä lyhyesti pääkohdittain nenä-mahaletkun laittamiseen tarvittavat välineet ja vaiheet sekä letkuruokinnan toteutuksen periaatteet

Välineet: suojaliina, kaarimalja pahoinvoinnin varalta, vesilasi ja pilli, tehdaspuhtaat suojakäsineet, nenä- mahaletku ja keräyspussi tai korkki, letkun kiinnitykseen ihoteippiä, ruisku ja stetoskooppi

Vaiheet: Pese ja desinfioi kädet, pue suojakäsineet. Selvitä potilaalle letkun laiton tarkoitus. Mittaa letkun avulla etäisyys korvannipukasta nenän kärkeen ja siitä miekkalisäkkeen kärkeen – tämä on asennussvyys. Suojaa potilaan rintakehä ja varmista hyvä asento – istuma-asento hyvä, jos ei onnistu niin vasen kylkimakuu pää hieman vaakatasoa alempana. Anna kaarimalja mahd. oksentamista varten. Tarvittaessa puuduta takanielu suihkeella. Kostuta letkun pää vesilasiin. Työnnä letku sieraimeen

Periaatteet: Hyvä suuhygienia ja aseptiikka. Normaali ruokailurytmi ja oikea annostus (50-100ml/kerta- kork. 400ml). Letkun huuhtelu; vettä ruiskulla. Infuusiossa letkun vaihto joka vrk. Letkun paikan tarkastaminen- aspiraatiovaara!

Lähestyimme parenteraalista ravitsemusta kysymyksiin vastailemalla.

1) Millainen potilas voisi saada parenteraalista ravitsemusta lyhytaikaisessa käytössä?

-Potilas, joka tarvitsee nesteytystä nopeasti, ei ajatella vielä ravintoaineiden saannin turvaamista. Esimerkkinä tulehdustauti, jossa ei pysty nielemään tai aliravitsemus. Tilanne akuutti.

2) Entä pidempiaikaisessa?

-Potilas, jonka ravintoaineiden saanti tulee turvata esim. leikkauksen jälkeen toipumisen aikana.

3) Mitä tarkoittavat käsitteet isotoninen, hypotoninen ja hypertoninen ravitsemusliuoksissa?

-Isotoninen: osmoottinen paine tasan, väkevyyserot tasan. Hypotoninen: laimeampi liuos, pyrkii tasoittamaan väkevyyserot. Hypertoninen: väkevämpi liuos, laimenee.

4) Mitkä hoitotyön periaatteet korostuvat parenteraalista ravitsemusta potilaalle annettaessa?

-Aseptiikka, asiantuntijuus, rauhallisuus..

Tunti perehdytti meidät oppilaat laskimon kautta annettavaan intravenöösiin ravitsemukseen. Tutustuimme erilaisiin kanyyleihin, opimme millaisia erilaisia kanyyleja on olemassa ja kävimme teoriassa läpi laskimokanyylin asettamisen potilaalle. Kanyylin laittaminen ihon läpi laskimoon mahdollisimman vaivattomasti vaatii paljon tarkkuutta ja taitoa !

Jätä kommentti

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s